Aikansa huippuluokan Virolainen sukellusvene harjoitteli Suomalaisten kanssa 1939

 

Kuvat. ©  

 

 

1930 luvun alussa Viron parlamentissa tehtiin päätös, että laivastoa olisi nykyaikaistettava. Niinpä Viro päätti tilata Brittiläiseltä Vickers-Armstrong telakalta kaksi Kalev- luokan sukellusvenettä.

Laivahankintoja tukivat myös Viron ensimmäinen presidentti Konstantin Päts, sekä silloinen puolustusvoimien komentaja Johan Laidoner. Ratkaiseva peruste sukellusveneiden hankinnalle oli myös puolustusyhteistyö Suomen kanssa. Sukellusveneet tilattiin vuonna 1934, ne laskettiin vesille 1936 ja Viroon ne saapuivat vuotta myöhemmin. Kalev saapui vähän ennen Lembitiä.

Virolainen sukellusvenemiehistö oli saamassa koulutusta laivan toimintaan Brittiläisellä telakalla.

Virolaiset ja Suomalaiset harjoittelivat yhdessä vuonna 1939 Suomenlahdella kahteen otteeseen, Suomenlahden sulkemista sen kapeimmasta osasta. Suomi ja Viro nimittäin pelkäsivät sitä, että ne joutuisivat sotaan Neuvostoliiton kanssa.

Valmistuessaan Lembit oli Viron merivoimien ylpeys. Tekniikaltaan se oli Itämeren modernein sukellusvene, aikansa sukellusveneiden huippuluokkaa. Aluksessa oli mm. hydrauliikka ja paineilmajärjestelmiä.

Alus palveli toisen maailmansodan loppuun asti, ja oli osa Neuvostoliiton Itämeren laivastoa vuoteen 1956 asti. Kalev puolestaan katosi toisen maailmansodan aikana vuonna 1941 Suomenlahdella eikä sen hylkyä ole löytynyt.

Lembit on yksi harvoista ehjänä säilyneistä sukellusveneistä maailmansotaa edeltävältä ajalta. Samalla Lembit on koko Baltian ainoa ennen toista maailmansotaa rakennettu sota-alus, joka on säilynyt.

Tietoja aluksesta:

  • pituus   59,5 metriä
  • leveys    7,5 metriä
  • nopeus    13 pinnalla/8,5 sukelluksissa
  • max sukellussyvyys  90 metriä
  • toiminta-aika 4 viikkoa. sukelluksissa 1 vuorokausi.
  • koneet 2x diesel 600 hv pinnalla sekä
  • sähkömoottorit 2x 395 hv sukelluksissa
  • torpedot 8 kpl
  • miinat    20 kpl
  • ilmatorjuntatykki 40mm
  • konekivääri
  • miehistö 32

Laiva on nykyään Tallinnan lentosatamassa museoituna.  

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *