Suomen kauppalaivasto ja merihenkilöstö

Varsinaisen kauppalaivaston muodostavat alukset, joiden pituus on vähintään 15 metriä, lukuun ottamatta proomuja ja muita kuljetuskoneettomia aluksia.

suomen lippu

Varsinainen kauppalaivasto on jaettu neljään pääryhmään: matkustaja-alukset, joihin kuuluvat matkustaja-alukset sekä ro-ro-matkustajaalukset; kuivalastialukset, joihin luetaan ro-ro lastialukset, irtolastialukset, konttialukset ja muut kuivalastialukset; säiliöalukset, joita ovat öljy-, kaasu- ja kemikaalisäiliöalukset; muut alukset, joihin luetaan mm. hinaajat, jäänmurtajat, työntöproomut, kalastusalukset sekä hallinnolliset alukset.

Vuonna 2017 suomen varsinaiseen kauppalaivastoon ( pituus yli 15m) kuului 686 alusta, joista 606 on rekisteröity liikenteen turvallisuusvirasto Trafissa ja 80 Ahvenanmaan valtionvirastossa.
Näistä 686 aluksesta 58% kuuluu jääluokkaan 1A super ja 31% luokkaan 1A.

 

Kauppalaivaston aikasarja 1970-2015_lkm

Jos ro-ro-alus voi kuljettaa lastin lisäksi vähintään 12 matkustajaa se on
luokiteltu ro-ro-matkustaja-alukseksi. Yleisestikin jos matkustajapaikkoja on yli 12, niin alus on matkustaja-alus.

Vuonna 1975 varsinaiseen kauppalaivastoon kuului 450 alusta ja vuonna 2000 612 alusta. Vuonna 1975 matkustaja-aluksia oli 116 kpl ja säiliöaluksia 61 kpl.

Tonniston määrä väheni vuosien 1983-1987 aikana bruttovetoisuudella mitattuna 64%, ollen matalimmillaan vuonna 1987. Vuodesta 1989 kauppalaivasto on jälleen alkanut kasvaa

Vuonna 2013 alusten keskimääräinen ikä oli 14,5 vuotta, tosin matkustaja-alusten keski-ikä oli 46 vuotta. Vuonna 2014 kaikkien alusten keski-ikä oli 15 vuotta.

Vuonna 2017 kaikkien alusten keski-ikä 17,9v.

Matkustaja-alukset olivat vanhimpia ja säiliöalukset uusimpia.

Pienaluksilla tarkoitetaan alle 15 metrin, mutta vähintään 10 metrin pituisia aluksia, jotka on merkitty vapaaehtoisesti alusrekisteriin. Vuoden 2017 lopussa pienaluksia oli kaikkiaan 296, joiden bruttovetoisuus oli yhteensä 4 816 ja nettovetoisuus 2 087. Pienaluksista matkustaja-aluksia oli 46 %, kalastusaluksia 18 %, hinaajia 13 %, kuivalastialuksia 4% ja muita aluksia 19%

Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) mukaan valtion varoista voidaan myöntää tukea suomalaisille, kauppa-alusluetteloon merkityille aluksille miehistökustannusten kilpailukyvyn parantamiseksi. Kauppa-alusluetteloon merkitään hakemuksesta sellainen Suomen alusrekisterissä oleva matkustaja-alus, lastialus, hinaaja tai työntäjä, joka on tarkoitettu tukivuotena toimimaan pääasiassa ulkomaan liikenteessä. Liikennevirasto valvoo kauppa-alusluetteloon merkitsemisen edellytysten noudattamista.

Vuoden 2017 lopussa kauppa-alusluettelossa oli 110 alusta, lisääntyen edellisestä vuodesta kolmella aluksella.

Vuonna 2015 yksittäisenä tukena yli 500 000 € saaneet alukset (suluissa varustamo):

  • Mastera  (SSC Maslaiva Oy)
  • Tempera  (Neste Shipping Oy)
  • Finnsailor  (Finnlines Oyj)
  • Finlandia (Rederi Ab Eckerö)
  • Baltic Princess, Silja Serenade  (Tallink Silja Oy)
  • Amorella, Gabriella, Mariella, Rosella, Viking Grace  (Viking Line Abp).

Vuonna 2016 yksittäisenä tukena yli 500 000€ saaneet alukset (suluissa varustamo)

  • Finlandia (Rederi Ab Eckerö)
  • Baltic Princess, Silja Serenade ( Tallink Silja)
  • Amorella, Gabriella, Mariella, Rosella, Viking Grace (Viking Line Ab).

Viking Line sai vuonna 2016 valtion tukiaisia yhteensä 26 milj. euroa. Vastaavasti Tallink Silja sai avustuksia valtiolta yhteensä 16 milj. euroa. Viking Line olikin Suomen toiseksi suurin yritystukien saaja.

Vuonna 2017 ja 2018 yksittäisenä tukena yli 500 000€ saaneet alukset:

  • Finlandia (Rederi Ab Eckerö)
  • Baltic Princess, Silja Serenade (Tallink)
  • Amorella, Gabriella, Mariella, Rosella, Viking Grace (Viking Line Abp).

Varustamoittain maksettuja kauppa-alus tukia vuonna 2017 ( miljoonaa euroa):

Lastialustuet

  1. Finnlines*………….7,1
  2. ESL- Shipping……4,9
  3. Bore Ltd……………4,7
  4. Trailer Link Ab….4,0
  5. Lang Ship…………2,0
  6. Eckerö Shipping..1,1

Matkustaja-alustuet

  1. Viking Line Abp….26,4
  2. Tallink Silja Oy…..15,9
  3. Finnlines*…………..6,5
  4. Eckerö Line………..4,1

*) Finnlines on saanut sekä lastialustukea että matkustaja-alustukea, yhteensä 13,7 milj eur.

Suurin tuki valtiolta varustamoille on  myynnin ja palveluiden arvonlisä- ja valmisteverottomuus. Verotuen arvo on vuosittain 184 miljoonaa euroa. Valtio tukee suoraan varustamoja maksamalla takaisin varustamoille sosiaalivakuutus- ja eläkemaksuja 39 miljoonan euron edestä.

Suomen suurimpia varustamoja satunnaisessa järjestyksessä:

  • Finnlines, myyty 2006 Grimaldi Group, Italia
  • Viking Line
  • Tallink-Silja
  • ESL- Shipping
  • Containerships, myyty 20.6.2018 CMA CGM, Ranska
  • Lundqvist Rederierna
  • Bore, myyty 2016 Spliethoff, Hollanti
  • Godby Shipping
  • Alfons Håkans
  • Neste -> luopunut varustamotoiminnasta

Kreikan kauppalaivasto on maailman suurin, ja maa on eurooppalaisittain tärkeä solmukohta kauppatavaroiden kuljetukseen. Kreikkalaisomistuksessa on reilut 16 prosenttia koko maailman kauppalaivojen kapasiteetista, selviää brittiläisen laivajätin Clarksonsin viime vuonna teettämästä tutkimuksesta. Enemmän kauppalaivoja on ainoastaan Japanilla ja Kiinalla, mutta ne ovat keskimääräiseltä kooltaan pienempiä. ( Taloussanomat 23.6.2015)

 

Merimiehiä koskevat tiedot on saatu Liikenteen turvallisuusviraston Trafin pitämästä merimiesrekisteristä.

merimies

Tilasto sisältää suomalaisilla aluksilla palvelleiden suomalaisten merimiesten
ohella myös suomalaisilla aluksilla palvelleet ulkomaiset merimiehet sekä lisäksi ulkomaisilla aluksilla palvelleita suomalaisia merimiehiä, sikäli kun heistä on saatu tietoja.

Vuoden 2000 lopussa merimiesten lukumäärä yhteensä kotimaan ja ulkomaan liikenteessä oli 3537 henkilöä, joista naisia oli 1012 henkilöä. Seuraavana vuonna eli 2001 merimiesten lukumäärä kasvoi noin sadalla hengellä, ja siitä eteenpäin ollut laskusuunnassa.

Vuoden 2018 viimeisenä päivänä ulkomaan liikenteessä oli merimiehiä 2675 ja kotimaan liikenteessä 271. Naisten osuus oli 25%

Vuonna 2014 ulkomaalaisten merimiesten osuus tehdyistä henkilötyövuosista oli n 13%, kun se vuonna 2000 oli n 2% ja vuonna 2007  3%.

EU:n ulkopuolisten merimiesten käyttö pienentää palkkakustannuksia 20-30%. Pääosa EU:n ulkopuolisista merimiehistä tulee Filippiineiltä, Ukrainasta ja Venäjältä.

Perämiesten työehtoja heikennetään (HS)
Perämiesten työehtoja heikennetään (HS)

Merimiesammateissa tehdyt henkilötyövuodet sukupuolen mukaan 2018

(henkilötyövuosia kaikkiaan 6 710 / årsverken totalt 6 710)
Kansiosasto  miehet 33 %
Kansiosasto naiset 2 %
Koneosasto  miehet 20 %
Koneosasto naiset  0 %
Talousosasto  miehet 21 %
Talousosasto naiset 23%

Alusten päälliköiden lukumäärä ulkomaanliikenteessä vuoden 2018 lopussa oli 120, ja konepäälliköitä oli 102 kpl. Kone- ja kansipäällystön henkilöiden lukumäärä sadan tienoilla. Linjaluotseja 10 kappaletta. Pursimies 24 ja pursimies yt 51kpl. Matruusi 61 ja matruusi yt 97 kpl.

Kansihenkilöstö, mukaanlukien päällystö yhteensä vuoden 2018 lopussa ulkomaanliikenteessä 800 ja konehenkilöstö mukaanlukien päällystö 511. Taloushenkilöluntaa ulkomaanliikenteessä 1364.

Ulkomaille rekisteröityjä suomalaisvarustamojen aluksia:

Varustamot voivat siirtää laivojaan toisten maiden rekistereihin, ja työntekijöitä muiden maiden työehtojen piiriin. Ulosliputuksessa uusi lippu merkitsee sitä, että aluksessa noudatetaan uuden lippuvaltion lainsäädäntöä ja työehtoja.

Kun tarkastellaan valtioita joihin suomalaisvarustamot ovat rekisteröineet laivoja, niin lukumäärän perusteella vuonna 2013 eniten on rekisteröity Hollantiin 12 kpl (32%), toisena Ruotsi 9 kpl (24%) ja Britannia 4 kpl (10%)

Eu:n ulkopuolisista valtioista suurin rekisteröintivaltio lukumäärän perusteella on Bahama 7 kpl (18%).  Bruttovetoisuuden perusteella ykköspaikkaa pitää Ruotsi.

Kaikkiaan lukumäärän perusteella vuonna 2013 ulkomaille oli rekisteröity 38 alusta.

Alustyypeittäin seuraavasti :

  • säiliöaluksia                10 kpl  ( 26%)
  • ro-ro lastialukset        10 kpl  (26%)
  • matk/ro-ro matk  .      5 kpl
  • irtolastialus                 1 kpl
  • muu kuivalastialus      8 kpl
  • muu                              4kpl

Koko suomalaisesta kauppalaivastosta, jolla tässä tarkoitetaan sekä Suomessa rekisteröityjä että ulkomailla rekisteröityjä suomalaisten varustamoiden kokonaan tai osittain hallinnoimia aluksia, ulkomailla rekisteröityjen alusten osuus lukumäärästä oli vuonna 2013 11 prosenttia.

Vuoden 2013 lokakuun lopun tilanteen mukaan suomalaisten varustamoiden käytössä oli yhteensä 61 ulkomailta pääasiassa pitkäaikaisella sopimuksella aikarahdattua alusta.

Ulkomailta aikarahdatut alukset 2004-2013

Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto TRAFI (alusrekisteri)

 

2 Replies to “Kauppalaivasto”

  1. Hei olen yrittänyt googlesta S/S Airisto nimistä alusta löytää huonolla menestyksellä.
    Omistaja oli Meritoimi, kotipaikka Turku.
    Työssä nuorena miehenä höyryaluksessa olin vuonna 1960.

  2. Rahtilaivavarustamo Airiston Laiva oy oli ilmeisesti Meritoimi Oy:n osakkuusyhtiö, joka omisti s/s Airiston.
    Airiston laiva meni konkurssiin 1963

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *