Höyrylaivaliikenteen alkumetrit suomessa 1800-luvulla

1860 luvulla kehitetyn Compound- höyrykoneen ansiosta koneiden tehokkuus ja talous olivat siinä määrin kasvanut, että höyryalusten kyky kuljettaa rahtia nousi suuremmaksi kuin purjealusten.

Ensimmäiset höyrylaivat eivät kuitenkaan soveltuneet raskaan rahdin kuljetukseen, lähinnä matkustaja-aluksiksi. Niiden rungon muoto oli kapeampi, ja koneet ja hiilivarastot verottivat oman osuutensa laivan tilavuudesta. Hiilen kulutuskaan ei ollut ihan pientä, kunnes kulutusta saatiin pudotettua huomattavasti Compund- kaksivaiheisella paisunnalla. Etuna kuitenkin oli niiden tasainen matkanopeus tuulesta riippumatta.

 

Ensimmäiset höyrylaivat olivat siipirastaslaivoja, jossa siipirataslaitteisto sijaitsi laivan keskiosassa. Ensimmäinen potkurilla toimiva höyryalus oli vuonna 1850 Saksasta ostettu s/s Hengist, joka kuljetti mukanaan 28 matkustajaa Helsinki-Lyypekki-Turku linjalla, ja jonkun verran lastia. Se oli tuohon aikaan Suomen suurin höyrylaiva.

Suomen ensimmäinen höyrylaiva oli 26 metriä pitkä s/s Ilmarinen, joka rakennettiin vuonna 1833 Kiteen Puhoksella Pohjois-Karjalassa. Sitä käytettiin lähinnä tukkilotjien hinaamisessa. Laivassa oli Englantilainen 34 hevosvoiman höyrykone. s/s Ilmarinen oli siipiratashinaaja.

Höyrykonetta käytettiin aikoinaan myös purjelaivojen apukoneena auttamassa vastatuulessa ja tyynellä säällä. Yksistään höyrykone oli tuolloin melko tehoton.

Höyrylaivayhtiöitä ja höyrylaivoja1800 luvulla:

(meriliikenteessä)

• Åbo Ångfartygs Bolaget: Suomen ensimmäinen höyrylaivavarustamo.  s/s Furst Menschikoff, s/s Storfursten   1837; Tukholma-Turku-Helsinki-Tallinna-Pietari,  s/s Finland 1842; Pietari-Tukholma. Yhtiö meni konkurssiin 1849

• Andreas Nylander:  s/s Uleåborg  1838; liikennöi pohjanlahdella suomen rannikolla

• Transport Ångfartygs Bolaget: s/s Murtaja 1841; Turku-Pietari. Yhtiön ainoa alus Murtaja romutettiin ja yhtiö lopetettiin 1862.

• Österbotniska Ångfartygs Aktiebolag:  s/s Österbotten  1857 joka tuhoutui tulipalossa 1874,    s/s Suomi.  s/s Grefve Berg  1858; matkustajalaiva Turku-Lyypekki. Ajoi karille ja upposi 1880.  Alexander II  1858;  Pietari-Riika

• Sydfinska Ångbotsbolag:  Alexander ja Nikolai (englannista)  1858, Potkurilla varustettu matkustajalaiva Helsinki-Tallinna-Pietari. Yhtiö konkurssiin 1888.

• Helsingfors Ångfartygs Aktiebolaget:  s/s Helsinigfors, Ajoi karille Bengtskärissä 1905 ja onnettomuus sai aikaan Bengtskärin majakan rakentamisen. s/s Aegir, s/s Linnea 1892, s/s Storfursten 1875-; Toimitusjohtajana mm. Victor Ek (eli vuosina 1852-1922). Yhdistyi Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiöön 1920.

• Ångfartyget-Porthans Bolag: s/s Porthan  1864; Turku- Helsinki-Lyypekki (Turku). Kaksisylinterinen Compound höyrykone.  Ajoi karille 1882 Harmajan edustalla ja upposi.  s/s Dagmar  1865. Yhtiö lopetettiin 1882.

• Torneå Ångbåts Aktiebolag: s/s Aavasaksa 1871; Tornio-Turku-Pietari. Aluksen upotti Saksalainen hävittäjä 1915.

• Wasa-Nordsjö Ångbåts: s/s Fennia  1874; Itämeri, Pohjanmeri. s/s Patria 1882; Hull. s/s Clio 1884. s/s Iris 1884. s/s Bjarmia 1894, Vaasan ja Pohjanmeren välistä liikennettä. 1925 yhtiö yhdistyi Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiöön.

• Wasa Ångfartygs AB: s/s Von Döbeln 1876; matkustajalaiva Tornio-Pietari. Muutettiin I maailmansodassa miinanraivaajaksi.

• Finska Transito Ångbåts: s/s Express 1877; Suomen ensimmäinen jäävahvistettu höyrylaiva, liikennöi Hanko-Tukholma. 1864 laiva myytiin FÅA:lle. Romutettiin 1930.

• Finska Ångfartygs Aktiebolag (FÅA):  s/s Sirius 1884, s/s Orion 1884, s/s Norra Finland 1885; FÅA osti laivan 1892, matkustajalaiva Tukholma-Turku-Pietari, 480hv. s/s Capella 1888 jäävahvistettu, Turku-Kööpenhamina-Hull. Siirtyi  1916 Venäjän hallitukselle, ajoi karille 1939. s/s Urania 1891; Suomi-Kööpenhamina-Hull, upposi 1913 Kattegatissa. s/s Astraea 1891; matkustajalaiva jossa 1500 hv:n Trippel-höyrykone s/s Torneå 1876; FÅA osti aluksen 1892. s/s Wellamo 1898 60m pitkä, 1260hv. Saksalainen sukellusvene U47 upotti Wellamon 1916. Ei ihmisuhreja.  s/s Oihonna 1898; Pietari-Tukholma. s/s Arcturus 1898. Vaurioitui lentopommituksessa Turun satamassa 1940. Romutettiin 1957. s/s Pollux 1898; matkustajalaiva Suomi-Englanti. s/s Polaris 1899; Pituus 84m. Trippel-höyrykone 3400 hv.                                   I maailmansodassa Venäjän hallituksen käytössä. Laivan ollessa Hong Kongin satamassa Japanilaiset upottivat ilmahyökkäyksessä 1941.

• Suomen valtio: Jäänmurtaja s/s Murtaja 1890; jäänmurtoa Turussa, Hangossa ja Helsingissä

• Aktiebolaget Navigator: s/s Heros 1893; Hakurahtiliikennettä

• Höyrylaivaosakeyhtiö Bore: Perustettiin vuonna 1897. Perustajana Rettig. s/s Bore 1898; Turku-Tukholma. Haaksirikkoutui  31.12.1899 ja upposi 1.1.1900. Nostettiin ylös 1901 ja alus kunnostettiin ja jatkoi liikennöintiä. Alus upotettiin tulipalon sammuttamiseksi 1918 Hangon satamassa. Upposi karilleajossa 1950. Romutettiin Saksassa 1961.

Finska Ångfartygs Aktiebolag (FÅA), eli suomalaisittain Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö oli varustamo, josta vuosisadan 1800-1900 vaihteessa oli tullut suomen suurin varustamo 28 aluksellaan. Sen omistuksessa oli 45% koko maan ulkomaanliikenteen höyrylaivoista. Vuonna 1914 Varustamolla oli koko ulkomaanliikenteestä 40 prosentin osuus. Kuitenkin tämä osuus on verrattain pieni verrattuna sitä esim. Tanskaan, jossa DFDS- varustamon tonnisto oli sitä kokoluokkaa, että FÅA:n tonnisto (42 000dwt) oli siitä vain neljäsosa.

Varustamon nimi muuttui virallisesti 1976, kun siitä tuli EFFOA. Vuonna 1990 Effoan toiminta lakkasi sellaisenaan, kun se yhdessä Johnson Linen kanssa muuttui EffJohniksi.

 

Alussa höyrylaivoja olivat lähinnä matkustajalaivoina ja niiden rahtimäärä oli varsin pientä, ne liikennöivät lähinnä rannikoilla, eivätkä näinollen pystyneet kilpailemaan purjelaivojen kanssa. Höyrylaivat kulkivat alkuaikoina enimmäkseen aikataulun mukaisessa reittiliikenteessä, mutta 1880 alkaen ne siirtyivät myös pidemmille valtamerilinjoille.

Suomen kauppalaivaston kehitys ei pysynyt muun maailman perässä. Siirtyminen purjelaivoista höyrylaivoihin tapahtui myöhäisessä vaiheessa ja hitaasti verrattuna muihin maihin. 1892 konevoimalla, siis lähinnä höyryllä kulkevien alusten osuus koko laivastosta oli 10%, kun se monissa muissa euroopan maissa oli 50% paikkeilla. Vuonna 1913 tilanne ei ollut olennaisesti kehittynyt parempaan suuntaan, sillä silloin osuus suomessa oli 18%, kun se monissa euroopan maissa oli yli 80%.

Höyrylaivojen omistus keskittyi suomessa kolmeen kaupunkiin: Turkuun, Helsinkiin ja Vaasaan, joihin vuonna 1913 oli rekisteröity 91% koko maan höyrylaivoista.

Suomen kauppalaivasto vuonna               1950     1960    1980

• höyrylaivoja                                           376       216         26
• moottorialukset                                     123        217        461

Mainittakoon tässä yhteydessä, että suomen viimeinen meriliikenteessä oleva matkustajahöyrylaiva on Ukkopekka, jonka höyrykone on katsottavissa täältä

Viimeinen höyrylaiva Suomen ja Ruotsin välisessä matkustajaliikenteessä oli s/s Bore, josta kuvia löytyy täältä