Laivojen pakokaasupäästöt ovat Itämeren alueella kääntyneet laskuun vuoden 2015 rikkidirektiivin myötä.

Rikkidirektiivi pudotti alusten polttoaineen sallitun rikkipitoisuuden 0,1 prosenttiin aikaisemmasta 1,0 prosentista.

kuvat: © 

Itämeren alueella vuonna 2015 rikkidioksidipäästöt olivat 10300 tonnia, laskua 88% vuodesta 2014. Samalla pienhiukkaspäästöt olivat 10400 tonnia, laskua vuodesta 2014 36%. Pudotus on ollut suuri. Toisaalta typen ja hiilidioksidin kaasupäästöt ovat nousseet n. 5% (ilmatieteenlaitos)
Koko euroopan alueella suurin osa päästöistä tulee Välimeren laivaliikenteestä, 40% koko euroopan hiilidiopksidipäästöistä ja 49% rikkipäästöistä. (ilmatieteenlaitos)

Toiselta kantilta katsottuna, kun pienhiukkasten määrä ilmassa vähenee, niin se edesauttaa ilmastonmuutosta. Nimittäin kun laivojen pakokaasun rikkihiukkaset heijastavat ilmassa leijuessaan auringonvaloa takaisin avaruuteen, on se jarruttanut ilmastonmuutosta ja ilman lämpenemistä. Nyt kun hiukkasten määrä vähenee niin samalla puuttuu myös niiden auringonsäteitä heijastava vaikutus. Niinpä auringon lämmittävä vaikutus lisääntyy. Puhtaampien polttoaineiden ilmaa lämmittävä vaikutus on noin 3% ihmisen aiheuttamasta ilman lämpenemisestä.

Saksalainen ympäristöjärjestö on laskenut, että maailman 15 suurinta konttilaivaa puskee ilmaan saman verran saastetta kuin 750 miljoonaa autoa. Samainen ympäristöjärjestö kertoo raportissaan, että keskikokoinen risteilyalus joka kuluttaa polttoainetta 150 tonnia vuorokaudessa, päästää piipustaan ilmaan hiukkasia saman verran kuin useampi satatuhatta henkilöautoa. ( tekniikka ja talous)

Koko maailman rahtiliikenteestä 90% kulkee laivoilla. Samoin Suomen tuonnista ja viennistä lähes 90% kulkee laivoilla.

Helsinki-Tallinna välillä liikennöivä autolautta päästää ilmaan kilometrin matkalla rikkidioksidia saman verran kuin 300 000 henkilöautoa, pienhiukkasiakin 100 000 kertaisesti. (suomen ympäristökeskus)

Maailman kasvihuonepäästöistä laivaliikenne aiheuttaa nykyisin n. 3%. Vuoteen 2050 mennessä laivaliikenteen osuus päästöistä saattaa olla ennusteen mukaan 17%, lentoliikenteen vieläkin enemmän, 23%. (Euroopan ympäristökeskus)
Lento- ja laivaliikenne ei ole mukana Pariisin ilmastosopimuksessa.

Vuoden 2015 alusta laivoissa jotka liikennöivät Itämerellä tai Pohjanmerellä on käytettävä polttoaineena vähärikkistä, max 0,1% rikkiä sisältävää polttoainetta tai muuten laivassa on oltava puhdistuslaitteisto, rikkipesuri. Vuonna 2020 tulee voimaan myös Itämeren alueen ulkopuolella 0,5%:n rikkipitoisuuden raja

Lng polttoaineena poistaa rikkipäästöt miltei kokonaan ja vähentää hiukkaspäästöjä, joskin se on metaania, ja kasvihuonekaasuna pahempi kuin hiilidioksidi.
Roottoripurje vähentää  polttoaineen kulutusta, ja siten samalla myös jonkun verran päästöjä.

Typpipäästöistä laivaliikenteen osuus Itämerellä on 2-3%, siis vähemmän kuin maataloudessa.
Suomessa vesiliikenteen päästöt sisävesiliikenne mukaan luettuna on 4 prosenttia kaikista liikenteen päästöistä. Ilmantieteen laitoksen arvion mukaan merenkulun päästöt globaalisti on n. 12% koko kuljetusalan päästöistä.

Kasvihuonepäästöistä, eli hiilidioksidista rahtilaivan päästöt ovat 7,9g/1000 km. Suuri konttialus 3g/1000 km, lentokone 435g/1000 km ja rekka-auto 80g/1000 km.

Kesäkuussa 2019 Euroopan liikenne ja ympäristöliitto, Transport & Environment julkaisi raporttinsa jonka mukaan luksusristeilijöiden rikkipäästöistä kärsivät vuonna 2017 pahiten Espanja, Italia, Kreikka, Ranska, Norja. Transport & Environment on 60 Eurooppalaisen järjestön kattojärjestö. Suurista satamakaupungeista saastuneimpia ovat Barcelona, Mallorcan Palma ja Venetsia. Helsinki on sijalla 22. Helsingissä kävi vuonna 2017 63 kansainvälistä risteilyalusta joiden rikkipäästöt olivat yhteensä noin 8 tonnia.

Maailman suurimman risteilyvarustamon Carnival Corporationin alusten rikkipäästöt Euroopan merialueilla ovat kymmenen kertaa suuremmat kuin Euroopan kaikkien henkilöautojen päästöt yhteensä. Myös toisen suuren varustamon, Royal Caribbean Cruisesin alukset puskivat vuoden aikana ilmaan rikkipäästöjä neljä kertaa enemmän kuin Euroopan kaikki henkilöautot, joita on 260 miljoonaa kappaletta.

Vuonna 2017 Euroopan vesillä kulki 203 risteilyalusta, jotka päästivät ilmaan 62 kilotonnia ( 1 kilotonni = 1000 tonnia) rikkioksidia, ja 155 kilotonnia typen oksideja. Hiilidioksidiakin 10 miljoonaa tonnia.

On varustamoja myös sakotettu ympäristörikkomusten vuoksi. Vuonna 2016 maailman suurimpaan risteilijävarustamoon, Carnival Corporationiin kuuluva Princess Cruices sai Yhdysvalloissa 35 miljoonan euron (40 milj. dollari) sakot koska se päästi mereen öljyn sekaista jätettä. Henkilökunta yritti peitellä tekoa. 3.6.2019 samainen varustamo sai 20 miljoonan dollarin sakot tuosta vuoden 2016 ympäristörikoksesta, koska se oli rikkonut tuomion koeaikaa. Vuonna 2002 Carnivalin kuusi alusta päästi mereen öljyn saastuttamaa pilssivettä, ja varustamo väärensi tietoja. Sakkoa tuosta tuli 18 miljoonaa dollaria.

Britanniasta tuli kesän 2019 alussa ensimmäinen G7-maa, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasujen nollapäästöjen linjaus vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2025 tai sen jälkeen tilatuilla aluksilla pitää olla nollapäästöt. Muuten niillä ei ole asiaa Britannian valtakunnan vesille.

Itämeren päästöistä laivojen jäteveden osuus ei ole merkittävän suuri. Helsingissä käyvistä risteilijöistä 90% tyhjentää jätevetensä satamassa.

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO teki 22.4.2016 päätöksen, että risteilyalusten jätevesien päästäminen suoraan Itämereen kielletään. Kielto astuu voimaan uusille laivoille 1.6.2019 ja nykyisille laivoille 1.6.2021. Itämeren ulkopuolelta suoraan Pietariin meneviä laivoja määräys koskee 1.6.2023 alkaen.

Nykyisin Alukset voivat laskea käsittelemättömät jätevetensä mereen, jos alus on yli 12 meripeninkulman (noin 22 km) päässä rannikolta. Käsiteltyjä jätevesiä voidaan päästää veteen kolmen meripeninkulman (noin 5,5 km) päästä rannasta sellaisen laitteiston kautta joka hienontaa ja desinfioi käymäläjäteveden.

Satamassa ollessaan laivojen apukoneet on käynnissä sähköntuotannon vuoksi, ja päästävät piipuistaan tavaraa taivaalle. Helsingin satamissa seisovat laivat päästivät vuonna 2018 ilmaan typen oksideja, hiilidioksidia ja hiukkasia yhtä paljon kuin 33 000 bensakäyttöistä henkilöautoa. Ainoastaan Viking Linen alukset Mariella ja Gabriella Katajanokalla kytketään maasähköön ja ne sammuttavat koneensa.